sitä sun tätä..

Taas vähän jääny tämä kirjoittaminen vaikka aina ajattelen että nyt jos säännöllisesti kirjottais mutta ei vaan jotenki saa aikaseks ja nyt ei sitte tiedä mitä kirjottais ja ei edes muista oikeen mitä on tapahtunu..
Paljon stressiä on ollu monista asioista ja tuntuu että ku yhden asian saa pois niin on jo monta lisää mutta sitä se kai teettää ku on ainut joka yrittää kaiken muistaa ja hoitaa..  ollu jaksaminen muutamana päivänä pikkasen äärirajoilla, pieni väsymys painaa.. Just eileen ajattelin että kuinkahan tämän huushollin käy kun meen töihin.. kummallaki on työ mutta sitte on on vielä tämä suurin työmaa joka ei olekkaan sitte hoidettuna ku sen hoitaja onki ollu töissä..

Surullisia päiviä on mahtunut tähänkin viikkoon kun anopin koira yllättäen kuoli, lapsille aivan järjettömän rakas. Tosi raskaasti ottivat asian, etenkin kun edellisenä päivänä oltiin just käyty kylässä ja seuraavana päivänä rakasta karvakaveria ei sitten ollutkaan.  ;(

  ..........ÄITIENPÄIVÄÄN................
Ihanat lapset, kaikki neljä aamutuimaan niin salamyhkäisiä ( paitsi pienin tietty iskän toimesta ;D ) Neljä kappaletta halauksia kera ihanien lahjojen, tuli ruusukimppua, itse tehtyjä kortteja, kynttiläkippoja ja vielä ukolta kauan toivottu orkidea. Mahtava päivä ja muistutus siitä minkä takia tätä elämää elää. <3

Tällä hetkellä on lapsista kotona puolivuotias ja ekaluokkalainen  kun kaks muuta on maailmalla maanantaihin asti. Ihanan hiljasta ja rauhallista. Ei tappelun ääniä ja kiljumista. Tänään mennään uintiharrastus lopettajaisiin nauttimaan ulkoilmasta, grillailusta ja rohkeimmat saa mennäkki jo heittämääm talviturkin ( vaikka meillä sen tuo ekaluokkalainen heittiki jo viikko sitte :D )
Huomenna voisikin viettää sitte jonkulaisen tyttöjen päivän kahdestaan jos isi hoitaisi vauvaa. Näin sitä pitää yrittää järjestää ja saada annettua huomiota kaikille joskus yksitellenkin.. Ei oo mitenkään helppoa kuusi henkisessä perheessä.

Ensi viikko enää koulua ja sitten täällä kämpässä onkin 10 viikkoa ihan hillitön meno ku lomalaiset on kotona. 10 viikkoa.. 10 viikkoa.. 10 viikkoa.. Voi luoja mitä mä keksin joka ikiselle päivällä..?
Miehelläki loma vasta joskus heinäkuun lopussa, puolivuotias joka tarvii kuitenki päikkärut ja ruokaajat ym. Mitähän hitoo sitä oikeen keksii... Onneks on edes oma talo ja oma piha missä pystyy olla paljon.
Mutta oon miettiny että olsisi huomattavsti helpompaa ja mukavampaa kun asioita ja tekemisiä voisi jakaa biologisten vanhempien kesken ettei tarvisi joka ikiselle päivälle olla se joka tekee ja menee ja olee...
toisen puolen ymmärrän mutta toista en ollenkaan.. 

Pitää kirjottaa useimmin niin ei tuu asioita sieltä täältä vaan olis joku järjestys tässäki hommassa.
Mutta nyt aamukaffia..